15 Jul 2019

Båstad jää vasemmalle. Passing Båstad

Barokki on Norrvikenin tämän kesän teema. Norrviken's summer theme is the baroque. 
Päivän vetonaula oli Rolls-Royce- ja Bentley-klubin näyttely. The attraction of the day was the exposition of  the Swedish Rolls-Royce and Bentley Club.
Muotoon leikattujen puksipuiden keskelle oli tulossa istutuksia. Taustan lasirakennuksissa on kartanon ravintola. The strictly trimmed boxwood plantings will contain perennials. The restaurant is in the glass houses.
Puutarhan aiemmista vaiheista on jäljellä rododendronit. The huge rhododendrons are what remain of the garden's history.
Uuden uutukaisessa ansarissa -kasvihuoneessa- pystytettiin julkkisfloristin, Elsa Billgrenin, näyttelyä, kuvata ei vielä saanut. A celebrity florist's exhibition was being installed in the brand new greenhouse. No photographing inside.

Göteborgista suuntasimme ruotsalaisten naistenlehtien hehkuttamaan Båstadiin, jossa vuosikymmenien ajan on pelattu  merkittävä, aatelisia ja julkkiksia vetävä tennisottelu. Båstad ei kuitenkaan ollut syynä vierailuumme, vaan Norrvikens trädgårdar, jonka parinkymmenen vuoden takainen Tage Andersenin näyttely oli tehnyt vaikutuksen Matsiin. Minut sinne veti paikan maine ja ennakko-odotus sadunomaisen ihastuttavasta puutarhaparatiisista. 

Keskipäivän helle ja voimakas valo tekivät valokuvaamisesta vaikean. Kovien kontrastien vuoksi vain näppäilin   satunnaisia otoksia. Kartanolle johtava käytävä kuhisi pastellin värisiin asuihin verhottuja lomalaisia, jotka kiiruhtivat puolijuoksua  Ruotsin Rolls-Royce ja Bentley-klubin ohi kohti kartanon ravintolaa. Siellä oli lounaan lisäksi ilmastointi. Puutarhan saimme pitää itsellämme. 

Näytti siltä, kuin pyörremyrsky olisi äskettäin käynyt Norrvikenissa, ja vienyt kaiken vanhan mukanaan. Vain ikivanhat rodot olivat tarranneet kasvualustaansa niin tiukasti, että olivat pysyneet paikoillaan. Kartanokin oli tallessa, mutta puunattuna ja paranneltuna. Kaikki muu näytti valmistuneen eilen. Puksipuuaidanteet olivat niin täydelliset, että niiden oli täytynyt tulla paikalle valmiina metritavarana. Sateenvarjomaiseksi leikatut hedelmäpuut oli ehkä tuotu ulkomailta täysikäisiksi kasvaneina. Mehiläistarhan mehiläiskenno-mökkien (kyllä!) maali oli kuin eilen kuivunut.

Puutarhassa ahersi  perennoja istuttamassa tyylikkäisiin mustiin - mustaa, helteessä - työasuihin pukeutunut puutarhurien joukkue. Orangeriessa - valtavassa kasvihuoneessa- ei kasvatettu mitään, vaan julkkisfloristi Elsa Billgren* itse asetteli siellä esille näyttelyään, ja passitti meidät ulos. Ulkona  oli toinen näyttely, Lisa Abelsonin, joka  koostui luonnollisen kokoisista, aavemaisista, barokin tyyliä mukailevista patsaista. *Kyllä, osaan naistenlehteni: EB on Ernst ja Helene Billgrenin taiteilijapariskunnan, tytär, joka on naimisissa Pontus de Wolfen kanssa, joka puolestaan on taiteilija Ronald de Wolfen poika. Eräänlaista taidemaailman aatelistoa siis.

Mats pyyteli anteeksi, että oli ehdottanut kohdetta. Genus loci, paikan aiempi henki, oli poissa. Minusta se oli jännä pilkahdus naapurimaan sosieteetin ympyröihin, joiden kesäisessä ytimessä Norrviken ja Båstad ovat. Ylellisiä ajopelejä oli ainakin sata,  mietin montako jäsentä klubin mahdollinen sivuhaara Suomessa voisi saada. Kymmenen? 

Olisimme mielellämme virkistäytyneet oluilla, mutta ravintolaan oli hirmuinen jono, jonossa niin ärtyistä ylimmän sosiaaliluokan väkeä, että kaasutimme Båstadin ohi kohti vähemmän sliipattuja elämyksiä.

P.S. Wikipedia kertoo, että Norrviken meni konkurssiin 2013, jolloin sen osti PEAB:in perustaja Eric Paulsson. Hän aikoo nostaa paikan uuteen kukoistukseen investoimalla siihen, jos ei koko omaisuuttaan niin ainakin omaisuuden. Toivotan menestystä sekä hieman kevyempää kättä uudistuksia tehdessä.
---
Båstad is known for the annual tennis match, which has been held there every summer for ages. The small country village has become the place to be for anybody who is anything in Sweden. Consequently, it has experienced a huge real estate boom, when the wannabes have swarmed there to rub shoulders with aristocracy, the rich, the nouveau rich and celebrities. 

Mats had seen Tage Andersen's  - a Danish artist and florist- exhibition twenty years ago in Norrvikens trädgårdar just outside Båstad, and he described its dreamy beauty to me. 

The place was crowded with pastel coloured vacationers scurrying past the Swedish Rolls-Royce and Bentley Club's exhibition pieces on their way to lunch and air-conditioning at the manor. We had the garden too ourselves. 

A hurricane must have  recently the gardens. Only the huge rhododendrons had dug their roots in so deep that they remained in place, as well as the manor, but the manor looked newly renovated and all shiny. There were boxwood hedges by the yard, twenty years old pleached fruit trees had been flown in, the paint of  bee houses -yes..- had dried only yesterday. 

In the sweltering heat gardeners dressed in stylish black - black, in the sun-  were planting a border. The celebrity florist Elsa Billgren, daughter of celebrity artists Ernst and Helene B, married to celebrity artist Pontus de Wolfe, son of yet another celebrity artist Ronald de Wolfe, was installing her exhibition in the huge orangerie with nothing growing in it, and politely shooed us out. In the park was another exhibition of spooky life-sized baroque-style statues as well as huge reproductions of baroque paintings. 

Mats said he was sorry, the genus loci he had enjoyed had vanished. We thought of having refreshments in the restaurant, but the line was long and consisted of irritable representatives of the upper class, so we drove away towards less polished sights.

P.S. Wikipedia confirms my suspicion. After a bankruptcy in 2013 Norrviken was bought by PEAB:s foundor Eric Paulsson, who is investing a fortune to get it back on its feet. I did smell big money. I wish him luck and a less heavy hand when renovating.


13 May 2019

Kiirettä pitää. Keeping busy

Mitä teen alueelle kompostien ja lavakaulusten välissä?/ How to use the freed area between the composts and the raised beds?
Siirränkö osan pensasaidasta eteenpäin?/Should I move part of the hedge forward?
Kaivoin ylös kirsikkapuun kannon, en juuria./ I removed the stump of the cherry tree,  not its roots.
Rappusten edestä kuoli alkuperäinen hansaruusu, rodoista Cunningham's White./ The Rosa 'Hansa' in front of the steps died, as did a Rhododendron 'Cunningham's White'.
Taas minä maalasin
Koko alkukevään kökin sisällä mökkiä maalaamassa. Minun piti vain vaihtaa verhotangot, mutta se johti seinien ja lattian maalaamiseen. Tangoista jäi ruuvinjäljet seinään, jäljet piti paikata, niistä jäi läikät, läikät piti hioa ja maalata peittoon - siitä se lähti.

Olin käyttänyt lattiaan valkoista pellavaöljymaalia, joka kellastui nopeasti. Sen pehmeä pinta imi likaa, jota puutarhamökissä riittää. Pinta oli läikikäs, eikä maali ollut millään kuivua.  Maalarinvalkoiset seinät olivat kalsean harmahtavat.

Farrow & Ballin värikartasta etsin vanerikaton rinnalle lempeän white tie-sävyn, lattialle astetta tummemman new white:n. Lopputulos on lämpimän vaniljainen. Siirtelin tavaroita tilan laidalta toiselle, eikä pensseleiden pesua ja siivousta varten ollut juoksevaa vettä. joten työ sujui hitaasti. Kiitos sähkölämmityksen nostin lämpötilan 18 asteeseen, jolloin hajuton, täyteläinen maali kuivui nopeasti.

Tekemisen runsaus
Ulkona sesonki on alkanut. En nyt koskenut omenapuihin, ne saavat levätä elokuuhun. Laitimmaisessa puussa, hankalasti suoraan pensasaidan ja kompostien yläpuolella, on vesiversosta kasvanut "puu puussa", joka on poistettava, mutta ei henkeni kaupalla.

Kasvimaan  tulevaisuus on vaakalaudalla. Tyttäret ovat keväisin istuttaneet syötävää, mutta hoito on jäänyt minulle. Kasvimaa on kuin pieni lapsi, jota ei voi jättää yksin. Olisi kivaa, että kiinnostusta riittäisi heiltä useampaan kuin muutamaan käyntiin. On myös mälsää, kun vaivalla kasvatettu sato jää korjaamatta. Minä kun en yksin monta kaalinlehteä syö.

Vessan edessä kasvoi upea hansaruusu, mutta se kuoli talvella, ja rodopenkistä menehtyi Cunningham's White. Mesisieni. Kuolleen kasvin paikka olisi hyvä jättää kesannolle RHS:n mukaan, mutta entäpä kun ympärillä on kasveja? Entä ne puunjuuret, jotka kirsikoiden ja päärynän kaadettuani jäivät maan sisään - riehaantuuko sieni nyt täysin, kun sillä on syötävää vuosikausiksi? Mesisieni on kestoaiheeni, joten aiheesta varmasti lisää.

Olen kaivanut ylös ämpärikaupalla sarjatähdikin sipuleita. Naapureilta ovat tulleet myös ikävät mukulaleinikki ja käenkaali. - Mistäkö sen tiedän? Siitä, että leviämissuunta näkyy. Takanaapuri hoitaa puutarhaansa säntillisesti, muut viis veisaavat. He ilmeisesti mieltävät hankkineensa pelkän mökin kaupungista, puutarha ei näytä kiinnostavan.

Ilonaihetta
Nyt kaikki kukkii, pikkukäenkaalikin keltavihreänä karvana perennapenkeissä, kohta myös omenapuut. On vuoden ihanin aika, jota viileys pitkittää. Puutarhaliiton tapahtumasta VERSOOOsta impulssiostetut taimet odottavat sijoituspaikkaa, nurmikko kauden ensimmäistä parturointia ja mökki kavereita kylään.


Repainting inside
I spent March and April indoors repainting the cottage. It started when I changed the curtain rods and spread out of hands into a total paint-over. The rods were screwed to the walls,  the new rods did not fit the old screws, the holes had to be filled and sanded down...

Farrow & Ball is my paint brand of choice and it did not fail me this time, either. The colour palette is wonderful and the quality of the paints lovely. The endeavour was huge for I had to keep shifting the furniture around the small 20m2 space, and there was no running water for cleaning. It was worth it, though. The drab white of the walls is now a velvety vanilla "white tie", the blotchy floor an even "new white".

Season's challenges
The photos above show some of the current challenges. What to plant in the spot where there was a lovely Rosa rugosa 'Hansa' that honey fungus killed? Grass? Which is what the RHS advises.

Should I have a vegetable patch - on raised beds- that my daughters love to plant and look at a few times a season but that I am left to maintain?

I continue to dig up Ornithogalum , star-of-bethlehem- and Ficaria verna - pilewort - spreading from the neighbours. - How can I know they are to blame? I can see from what directions they creep in. Only the neighbour behind me maintains her garden rigorously, and nothing obnoxious has come from there.

On a happy note
I bought on impulse some plants and even two globe artichokes. That means I will  have at least one raised vegetable bed, daughters or not. I will make sure to fertilise and water them.  The garden event VERSOOO at the old industrial site Bruno was very nice, intimate, and full of plant enthusiasts. My friend, an avid plant collector, planned to "just look around" but ten minutes later I found her with three shopping bags full of green stuff and looking for some more.

3 Apr 2019

Pahoinpidellyt. The mutilation.

Vanha, hyvin hoidettu omenapuu Rosendalissa. An old, well-maintained apple tree in Rosendal.
Puusta on tullut viidakko. Tätä on lähes mahdoton pelastaa. This is a jungle, almost impossible to save.

Sikin sokin pätkittyä ja ylipitkää. A mess of amputations and too long growth.

Ensin pätkitään, sitten kasvatetaan "puita puussa", viimeistellään poistamalla kaikki vesiversot ja niiden kaulukset. Disaster has struck here, for years.

Sekopäistä saksimista jo vuosien ajan. A maniac has been here, year after year.
On se aika vuodesta, kun kuljen sydän vereslihalla alueen omenapuiden vuoksi. Puut saatiin  sodan jälkeen lahjoituksena Ruotsista, kun ankarat pakkastalvet olivat tuhonneet alueen kaikki hedelmäpuut. Ikää lahjoituspuilla on runsaat seitsemänkymmentä vuotta, joka omenapuuvuosina on näillä leveysasteilla paljon. Vanhin omenapuu Suomessa on tiettävästi Nokialla, parisatavuotinen harvinaisuus.

Puun kasvaminen täysi-ikäiseksi kestää parikymmentä vuotta, joten vanha puu on arvokasvi, jota pitäisi vaalia. Omenapuun elinkaaren joka vaiheessa sitä tulee hoitaa leikkaamalla, eikä jättää oman onnensa nojaan, sillä se on luonnosta ihmisen käyttöön jalostettu, ei villipuu.

Kuten kaikessa muussakin puutarhanhoitoon liittyvässä, monet näyttävät uskovan, että puiden hoito ei vaadi erityistä osaamista. Alueen puita pahoinpidellään rajusti vuosittain. Toisin oli ennen. Puiden perusmuodoista näkee, että  niitä on aikoinaan hoidettu taiten. Uudet palstanhaltijat ovat kuitenkin
pilanneet edeltäjiensä työn. Eräällä palstalla puut typistetään joka kevät niin rajusti, että ne tekevät vähäiset lehtensä pari viikkoa myöhässä. Ihme, että ne ovat vielä hengissä.

Kuitenkin tietoa on helpommin saatavilla kuin koskaan ennen. Youtubessa on arboristien ja alan koulujen tekemiä seikkaperäisiä videoita, kevätleikkaus on puutarhalehtien vakioaihe, televisiokin tarjoilee neuvoja. Yritin Rosendalin opissa käytyäni opastaa muita, mutta törmäsin asenteeseen "älä sä mulle tuu neuvoon" ja ymmärsin lopettaa.
Ammattilaiset työssä Rosendalissa  Rosendal's professionals at work.
This time of the year my heart bleeds for the apple trees. What the previous generations have carefully accomplished the current allotment owners have destroyed. An apple tree is not any tree, but a tree man has tamed for farming purposes. It requires careful maintenance and a lot of knowledge.

I am non-plussed by people's know-all attitude. There is an abundance of information available online, in magazines and on tv. Instead of trying to learn a little, this new generation of allotment owners has often done nothing to keep the valuable trees healthy. Many have gone at the poor plants with hack and saw.

After my training at Rosendal in Stockholm I was willing to give people some advice but the general attitude was "don't you tell me what to do", so I gave up. They are right: their trees are none of my business.

8 Jan 2019

Varjojen laakso. The valley of shadows

Talvisin valoa pilkottaa laaksoon kerrostalojen väleistä. Auringonsäteet muuttavat jäiset sähkölangat kimaltavaksi koristeeksi. // The sun shines into the valley from between the buildings. The frozen wires turn into a sparkling decoration.

Matalan valon luomat varjot katoavat pikaisesti.//Shadows cast by the low-lying light fade quickly.

Kasvihuoneeseen osuu tammikuisen auringon säde.// A glass house meets a ray of January sun.

Siemenkota on tyhjentynyt tuuleen.// A pod has emptied itself in the wind.

Kevääseen mennessä ruusunmarjat ovat mustuneet.//Come spring the rosehips will be black.


Yksi klematiksen siemen päätyi rappusten alle, iti ja pyrkii joka vuosi esiin ahdingostaan. Se tukevoituu mutta ei kasva pituutta, koska aina se unohtuu ja tulee tallatuksi.
Uuden vuoden jälkeen poikkesin mökillä. Kelmeää keskitalven valoa kesti tunnin verran. Auringon siirtyillessä kerrostalon selustasta toiseen, milloin mikin kohta laaksossa kylpi hetken valossa. Sitten valo katosi ja talviyö hiipi laaksoon.

Se kuitenkin riitti.

- Alanko  suunnitella kasvihuonetta? Se sopisi sille nurmikolle, jolla harvoin oleskelen, ja jota on ikävä leikata.
- Vai miten olisi lammikko? Naapurilla on vesilisko lammessaan, minäkin haluaisin. Vai saanko vain hyttysiä? Entä jos valan matalan, betonisen altaan à la Ulla Molin?
---
After New Year I stopped by at the cottage. The pale winter sun reached the valley from between the neighbouring buildings. It shone briefly on the glass house, skipped one cottage, touched another, sent long shadows along the paths. Then it disappeared, night crept over the gardens.

It was enough.

- Shall I plan a glass house? It would fit the lawn that I hate to mow.
- Or how about a pond? A neighour has a newt in his, I want one, too. I'll probably only get mosquitos. What if I cast a shallow cement pond like the one Ulla Molin is famous for?