11 Nov 2014

Tiong Bahrun sunnuntai. Tiong Bahru on a Sunday

Ernest Goh:n seinämaalaus, yksi viidestä, jotka alueyhdistys tilasi taiteilijalta tämänvuotisen perinnejuhlan kunniaksi. One of the five murals by Ernest Goh, ordered by the estate's heritage committee for its 2014 jubileum.

Suosikkipalmuni ja -kaupunginosani, Cyrtsostachys renda ja Tiong Bahrun rakennuskantaa. Two of my favorites in Singapore, the palm tree and the area.

Leipomon vuokrapyöriä. A bakery also rents bikes.

Sitruuna-inkivääri leivos tasapainoilee the Plain Vanilla Bakeryn keinulaudalla vapaata pöytää odotellen. Lemon ginger teacake balances on a swing while we wait for a table at the Plain Vanilla Bakery.

Tori. The wet market.
Orkidean vanoja myynnissä. Orchid stems for sale.

Korttelien sunnuntaielämää. Sunday in Tiong Bahru.

Ei köyhille. Not for the poor nor the middle class.
Hyvännäköisiä. Looking good.
Kun aamuisin sukellan esiin ilmastoidusta vierashuoneesta, on olohuoneessa vastassa kuumuus, joinain aamuina kosteampi kuin toisina. Ikkunat ovat selkoselällään, takapihalta kuuluu intialaisten mukavasti porisevaa puhetta ja hindulaisen kulttuurikeskuksesta puukalikoiden nakutusta, joka jatkuu koko päivän. Nakutukseen tottuu, sillä se on sopivan epäsäännöllistä. Se tarkoitusta en tiedä, eikä nakuttelija koskaan näyttäytynyt.

Suosikkiseutuni Singaporessa ovat, toistaiseksi
- hippi-hipsterien arabikorttelit: kuvauksellinen, muodikas, sympaattinen.
- Tiong Bahru: art déco:a parhaimmillaan, vilkas ja viihtyisä.
- Pasabellan kauppahalli, jonka herkkukaupat ja ravintolat eivät ole sen halvempia tai kalliimpia kuin muualla. Kuvia täältä minulla ei ole, sisällä oli liian hämärää.
- Botanic Gardens pienissä annoksissa, sillä se on niin ylitsevuotavan iso ja upea, että kaikkea ei kykene kerralla omaksumaan.
- Henderson Wave: itse rakennelma, maisemat, hiljaisuus.
- Orchardin merkkitavarattomien kauppiastavaratalojen palvelut ja ravintolat. Ne ovat edullisia ja laadukkaita ja niissä on elämän maku, toisin kuin saman kadun marmoripalatseissa.

Mieliinpainuvia ovat myös
- chicken rice-ravintola, jossa Budin vanhemmat tarjosivat herkullisen paikallista keittiötä edustvan lounaan.  Söin muun muassa karamellisoituja vauvamustekaloja... Selvitän joskus paikan nimen.
- valkotryffeliöljyllä, merisuolalla ja persiljalla maustetut rapeat ranskalaiset, jotka kävin syömässä kasvitieteellisen ravintolassa peräti kahdesti. Sinne meni vatsataudin tuoma painonvähennys.
- Orchard Roadin manikyyrit.
- Saman paikan sushi.
- Budin improvisoitu esiintyminen Blu Jazzissa: miehellä on syvä, hunajainen ääni, ja hän sattuu olemaan jo melkein sukua. Uusi levy ilmestyy pian, ja se on hyvä!
---
I can go back in my mind and remember the mornings, when the living room is very warm and humid after a night in my air conditioned room. From the Hindu center below our windows I hear an infrequent clacking of wooden sticks and the Indian voices.

My favorite places are so far
- the hippy-hipstery Arab quarters
- the elegant art deco Tiong Bahru estate
- Pasabella's covered market, its restaurants and food stalls
- Botanic Gardens in small portions; it is too vast and fabulous for a quick run-through
- the Henderson Wave, its silence and views
- the unbranded Orchard Road manicurists and restaurants, lively and pleasant compared with the hellish marble palaces next door.

I will think about
- the chicken rice restaurant where Budi's parents took me for a wonderful lunch. I ate caramel led baby octopus, yummy
- the white truffle french fries I had twice
- manicures in Orchard Road
- sushi in Orchard Road
- Budi improvising a song at the Blu Jazz. His voice is deep and honey-coloured, and he is almost family by now... His band will soon publish a new record, and it is so good!





1 comment:

Jael said...

Kaunista on;tuosta vihreydestä tulee hieman mieleen Venezuela.Vaikka kyllä täälläkin ovat vihreät alkaneeet nousta maasta sateiden jälkeen ja kaikkialla alkaa olla vihreää (siis myös siellä missä ei ole kastelulaitteita)