8 Dec 2014

Opintiellä. Pathway to learning

Valonpilkahdus. Ray of light

Eikä tässä vielä läheskään kaikki. A fraction of everything


Tauko. A break
Miten lähestyä uutta tehtävää? Mitä pidemmälle etenen, sitä vähemmän tajuan tietäväni. Viisitoista vuotta siirtolapuutarhassa ja eräät kohtalonoikut tönäisivät minut tähän suuntaan vankalla itsetunnolla varustettuna, olihan plänttini kelvannut jo useisiin medioihin. Runsas vuosi  opintiellä on näyttänyt, että matka on pitkä eikä maalia näy.

Edessä nyt kuitenkin dead line. Kotitehtävää on väkerretty nonstop kolmatta viikkoa. Onneksi asiakkaat osaavat kertoa, millaisena tulevan muutoksen mielessään näkevät. Minun tehtäväni on heidän ajatustensa siirtäminen paperille, toteutuskelpoiseksi suunnitelmaksi.

Tähän mennessä:

- Kaksi tutkimus- ja valokuvauskeikkaa itse paikalla. Satoja kuvia, joista olen karsinut jäljelle havainnollisimmat. Parit Powerpointit jäsentämään näkemääni.
- Kirjoja, tärkeimpiä muun muassa Viherrakentamisen yleinen työtapaselostus VRT '11 ja Pihan yleinen rakentamistapaohje 2011. Tylsät opukset muuttuvat kumman seksikkäiksi, sillä suunnitelman pitää olla realistinen ja noudattaa määräyksiä.
- Viranomaisten määräyksiä onkin tälläkin alalla enemmän kuin on terveellistä. Teimme lähes turhan retken kaupungin maastokatselmusta varten.  Odotin päätöksiä syntyvän saman tien: nuo puut pois, nuo on jätettävä. Perillä käteen lyötiinkin pari kaavaketta ja ohjeet: piirrä poistettavat puut (niitä on paljon) kartalle, merkitse ne jotenkin myös paikan päällä, ota kuvia, hyväksytä suunnitelma lähinaapureilla ( neljällä-viidellä), tilaa uusi maastokatselmus, lähetä kaavakkeet kaupungille, jonka lautakunta joko hyväksyy ne tai vaatii muutoksia.
- Kotona tarkistin, olisiko minun pitänyt tietää marssijärjestys. Viherrakentajan käsikirjassa todetaan vain, että käytäntö vaihtelee kunnittain.
- Työ tuli uniini. Heräilin aamuyöstä tuskailemaan ja selaamaan lähdeteoksia.
- Viikko varsinaisen paperilla suunnittelun aloittamisesta sain mielestäni ahaa-elämyksen ja ymmärsin, kuinka asukkaiden toiveet ja tontin mahdollisuudet voisi yhdistää ilman, että lopputulos jäisi hajanaiseksi. Aloin taas nukkua hyvin.
- Tässä sitä väkerretään. Pari viivaa, ja taas pitää etsiä tietoa verkosta ja ympärilleni kasatuista kirjoista. Pääpiirros on värittämistä vaille valmis, detaljipiirroksia rustailen. Huomenna kopiointifirmaan ja sitten akvarellitekniikkaa harjoittelemaan.
- Vielä puuttuvat työselostus, kustannusarvio, kattava kasviluettelo, poikkileikkauksia muutamista kohdista, hoito-ohje ja kasvikortit. Viikko dead lineen.

Joulu, mikä joulu?
--
I'm working on my first ever garden design plan. I have a client with a wonderful place.  My school gives little support, as usual, but expects a whole lot. For me this is the most important part of my studies, as it will make or break my future as a sometime garden planner. My client may decide to use my plan or not, but if I myself am not happy with the result, I will draw another one I have waiting, and that will be it. Why waste my time on something I am not made for? But I believe that will not happen as right now I am experiencing a real flow.

The decisive moment came a week after I had started to draw on paper. I suddenly realized how to combine the client's wishes and the conditions on the site to a realistic and comprehensive plan. However, I have about a week 'til dead line and a whole lot to do. Drawing is slow, I am not used to it, there are many phases and quite a few appendixes to the main plan.

Oh, Christmas... What Christmas?







2 comments:

Jael said...

Tsemppiä:) Onko tuo se entisen luokkatoverini puutarha jota hommailet?

May Kay said...

Onhan se. Ihana paikka.